comment 0

Neljäs luku (3100 askelta), metsään mieleni

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

 

Viisikko jatkaa matkaansa Uutelan kanavan reunaa. Kanava on hämmentävä paikka. Se on yksi Helsingin viimevuosien kalleimpia ympäristörakentamisen hankkeita. Ja täällä se sijaitsee kaupungin laidalla, aivan tuiki tavallisen näköisten kerrostalorivien reunustamana. Kanavaa reunustavat betoniportaat ovat tyhjiä ja harmaita. Siltojen välissä sentään istuu kalastajia rivissä, molemmin puolin.

Äkkiä suunniteltu reitti kääntyy Uutelanniemen metsiin. Rakennettu betonikanavaa vaihtuu vanhoihin kolopuihin ja kuusenoksien läpi siivilöityvään auringonvaloon. Vastaan tulee koiranulkoiluttajia ja muutama lenkkeilijä. ”On ahdasta”, mutisee yksi juoksija närkästyneesti ohimennessään, kun Viisikko tukkii polun kuvaumarssillaan. Perään saadaan vielä sadatteluja.

Särkkäniemen luonnonsuojelualueelle Viisikko ei lähde, vaikka alueen polkuja pääsisi kulkemaan suunniteltua reittiä lähempänä rantaa. Tarkoituksena on kuitenkin kulkea esteetöntä reittiä, ja luonnonsuojelualueen kartan mukaan osa poluista on vaikeakulkuisia.

Skattan tilan kohdalla viisikko pysähtyy syömään niukkoja eväitä. Kello alkaa olla jo paljon. Reitin hakeminen metsäpoluilla on vienyt yllättävän paljon aikaa. Päätetään palata Uutelantietä takaisin ja jatkaa kuvausta seuraavalla kerralla. Reitti tulisi tekemään vielä lenkin Uutelan ulkoilupuistossa.

Helsingin Sanomien toimittaja Reetta Rätykin on käynyt juuri tutustumassa Vuosaareen: http://www.hs.fi/sunnuntai/Onko+Vuosaari+nukkumal%C3%A4hi%C3%B6+vai+uusi+Kallio/a1403930356086?sivu=5. Reittimme tuntuu ajankohtaiselta ja on kiinnostava lukea muidenkin havainnoista alueelta. Viisikon matka jatkuu Vuosaaren rantoja vielä useamman kuvauskerran.

Jätä kommentti